Haettu kategoria:

Kuohuviinit

Ramon Canals Reserva Rosé Cava 2018

Ramon Canalsin Rosé cava oli hankittu jo vapunviettoon mutta se jäi lopulta korkkamatta. Kesälämpötilojen ja vieraiden saavuttua kylään, tarjoutui oiva hetki Ramonin avaamiseen.

Tuote on Alkon uutuuksia ja saatavilla vain osasta myymälöitä tällä hetkellä. Toki verkkokaupasta se on tilattavissa minne tahansa Alkoon. Alkuun mainittakoon, että etiketin tyylikäs minimalistisuus ja viinin upea pinkki väri tekivät minuun vaikutuksen jo ennen korkkaamista.

Cava on Espanjan ylpeys, perinteisellä menetelmällä eli samppanjamenetelmällä valmistettu kuohuviini, jonka kuplat ovat hienostuneen pienet ja pehmeät. Kuplien rakenne syntyy juuri valmistusmenetelmän pullokäymisen avulla, joka esimerkiksi tankkikäymisellä valmistettuun proseccoon verrattuna on erilainen. Vaaleaan Cavaan käytetään monesti Espanjan aluetyypillisiä rypälelajeja kuten Xarel-loa ja Parelladaa ja Rosé-versioon Trepatia ja Garnachaa. Tässä Ramon Canalsin Rosé cavassa lajikkeina ovat Garnacha ja Pinot Noir.

Cavaa voisi kutsua jopa aliarvostetuksi, sillä sen hinta suhteessa laatuun on monesti erinomainen. Cavasta voi löytää hienostuneita ja moniulotteisia viinejä, aivan kuten samppanjoistakin. Cavan valmistusta säädellään tarkoin ja sillä on neljä laatuluokitusta: Cava, Reserva Cava, Gran Reserva Cava ja Cava Paraje Calificado. Kypsytysaika on pidempi, mitä korkeampi on laatuluokka. Gran Reserva Cavaa on saatavilla vain kuivana tai erittäin kuivana ja sen jäännössokerin määrä saa olla maksimissaan 12g litraa kohti.

Ramon Canalsin Rosé Cava on erittäin kuiva, jäännössokerin määrä on 8g/l. Tuoksussa ensimmäisenä on vastassa vadelma sekä punaisten marjojen harmonia. Myös kukkaisuus nousee esiin. Maun aromeissa korostuvat raikkaasti punaiset marjat sekä kevyt hedelmäinen vivahde. Suutuntuma on erittäin pehmeä ja hapot ovat hyvässä tasapainossa makumaailman kanssa. Lisähuomioina mainittakoon, että tämä viini on saanut Vivinossa 3,9 tähteä, joka on keskiarvoksi tämän hintaluokan viinille oikein mainio.

Tämä viini on kuin paahteisen päivän viilenevä ilta – raukea mutta täynnä iloa.

Arvio: tooosi hyvä.

Tietolähde: Cava Sparkling Wine: Outstanding Bubbly on the Cheap | Wine Folly

Kirjoittanut /
Kategoriat: Kuohuviinit Julkaistu:
24.4.2021

Vapun kuohuviinit: pinkkiä ja voittokuplia

Rakastan visuaalisesti kauniita asioita ja huolehdin esimerkiksi siitä, millaista sävyä tarkalleen jonkin vaatteen pitää olla. Viineissä kiinnitän huomiota myös etikettien sävymaailmaan sekä viinien sävyihin itsessään. Osa roseeviinin nautintoa on niiden omia mieltymyksiäni hivelevä värimaailma. Ruusukullan sävyinen rosee on väreistä ehkä upein ja kevään ehdoton kruunu.

Vappu on juhlana varsinainen värien kimara ja juuri siksi rosee sopii vappuun erinomaisen hyvin. Se näyttää lasissa ryhdikkäältä iloisten serpentiinien ja pallojen kanssa. Vapun kuohuviinin soisi olevan myös monikäyttöinen, jotta se toimisi niin munkkien kuin nakkienkin kanssa.

Vappuun kuuluu kuohuviini ja normaalisti ainakin ystävien kanssa yhdessä kilistely. Rosé Proseccon ilmestyminen saataville on nostanut pinkkien kuohuvien mainetta ja tuonut esiin myös muiden kuohuviinilaatujen Rosé-versiot. Hiukan isomman kokoluokan Alkossa näytti olevan nyt oma hyllynpätkä kyltteineen roseekuohuville. Oikein positiivinen yllätys!

Vapun viinihankintoja tein lähinnä fiilispohjalta. Hankin jo jokin aikaa sitten Graham Beckin Brut Rosén odottelemaan sopivaa hetkeä. Luulen, että vappu on juuri se sopiva hetki.

Graham Beck Rosé

Vapun alla on tiedossa hiukan ennakkoskumppailua, johon olen valinnut puolestaan Viinilehden vuoden kuohuviinin, Luxemburgista tulevan Bernard-Massardin Organic Brutin, jossa rypäleinä on Chardonnay, Pinot Noir, Pinot Blanc ja Riesling. Lisäksi valitsin Codorníun Cuvée Barcelona Rosén, jossa on rypäleinä Garnachaa ja Parelladaa. Molemmat ovat Alkon luokituksessa erittäin kuivia.

Codorníu Barcelona, Ramon Canals Rosé, Bernard-Massard Organic ja Graham Beck Rosé

Vapun toiseksi kuohuvaksi nappasin Alkon uutuusvalikoimasta niin ikään erittäin kuivan Ramon Canals Organic Reserva Rosén, joka on Cava Garnatxasta ja Pinot Noirista.

Vappu näyttää siis ihanan vaaleanpunaiselta! Odotan viineiltä sopivasti luonnetta mutta myös välitöntä helppoutta. Kerron kommentit maistamisten jälkeen.

Pinkit kuplat

Vappuun löytyy myös muita hyviä valintoja ja koska kuivat kuohuvat ovat mielestäni erinomaisen monikäyttöisiä, tässä vielä pari lisäsuositusta:

Hittikuohari Bestheim Crémant d’Alsace Brut Premium on pomminvarma valinta ja hyvä vaihtoehto on myöskin Pizzolato Organic Rosé Extra Dry tai Pizzolato Biologico Prosecco Extra Dry. Pizzolaton kuohuvissa on mielestäni oikein hyvä hinta-laatusuhde.

Vapun kuohut ehtii vielä tilata Alkon verkkokaupasta sunnuntaihin 25.4. mennessä, ainakin mikäli viinin toimitusaika verkkokaupassa on 1-5 päivää eikä pidempi yli 5 päivää. Montaa tässä mainittua kuohuvaa on myös saatavilla usean Alkon vakiovalikoimassa.

Nyt peukut pystyyn ja toivotaan aurinkoa vappuun!

Kirjoittanut /

Terveisiä pohjoisesta!

Viikolla 12 vietimme perheporukalla ansaittua lomaa pohjoisessa. Nautimme Levin upeista maisemista, hiihtämisestä, laskettelusta, moottorikelkkailusta, ulkoilusta, hyvästä ruuasta ja juomasta mökillä sekä paljussa lillumisesta.

Levin huipulla

Ennen lomaa olin suunnitellut viinitastingin valitsemalla mukaani pari erityistä pulloa sekä keskenään vertailtavaksi muutaman puhtaan lajikeviinin Italiasta. Vaan kuinka kävikään: tasting itsessään jäi suorittamatta, viinit kuluivat porukalla ruuan ja lautapelien parissa enkä tehnyt kuin pari hassua muistiinpanoa. Tässä tekstissä nostan esiin muutamia havaintoja, mutta en tee sen tarkempia analyysejä tai arvioita, koska en varsinaisesti maistellut viinejä tarkemmalla otteella.

Reissulla maistettiin punaviineistä Villa Valentina Sangiovese Organic 2019, Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico 2018, Armigero Barbera d’Asti Superiore 2019, Marqués de Cáceres Crianza 2017, Cono Sur Organic Cabernet Sauvignon Carmenere Syrah 2019 ja Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso 2018. Erityismaininnan ansaitsevat sekä Villa Valentina Sangiovese että Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico. Villa Valentinan hinta-laatusuhde (12,48€) oli mielestäni erinomainen ja voin suositella sitä yleisviiniksi hyvin monipuoliseen käyttöön. Pipoli puolestaan oli kiinnostava uusi tuttavuus, sillä Aglianico ei rypäleenä ole kovin yleinen. Viinin moniulotteiseen makumaailmaan nähden hinta on myös hyvin kohtuullinen (12,98€). Pipoli käy monenlaisille runsaille liharuuille kumppaniksi.

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore oli mielestäni hyvin tyypillinen Valpolicella ja myös varsin hyvä valinta moneen käyttöön. Marqués de Cáceres Crianza ei herättänyt erityisiä vau-elämyksiä vaan jätti jopa toivomisen varaa. Cono Sur Organic sekoitus oli hyvää perustasoa ja voisin maistaa sen kyllä uudelleen ajatuksen kanssa.

Valkoviineistä maistettiin Gisselbrecht Gewurztraminer Tradition 2018. Sen erikoisuus oli mielestäni se, että alkuun tuoksu ei kohdannut maun kanssa. Tuoksun perusteella olisi voinut odottaa sitruksista happoisuutta, mutta maku ei niitä antanut. Kukkainen ja mustaherukkainen aromi toistuu, maku kokonaisuudessaan on pyöreä, makea ja runsas. Jälkimaussa tuntuu kiristävä tuntuma joka jää viipymään. Viini vaatii hetken avautuakseen jotta kaikki aromit pääsevät esiin. Hyvin persoonallinen tuttavuus, ei ihan omien makumieltymyksieni mukainen mutta erilaisten mausteisten ruokien tai grilliherkkujen kanssa voisi mennä uudestaan kokeiluun.

Gisselbrecht Gewurztraminer 2018

Kuohuvaksi herkuksi olin varannut jo aiemmin tilaamani Villa Crespia Miolo Franciacortan. Sen pehmeä tuntu oli juuri niin hyvä kun olin odottanut. Tuoksu on hento, aprikoosi erottuu, myös kukkainen tunnelma sekä yleinen hedelmäisyys. Maussa toistuu aprikoosi, sitä ryhdistävät paahteisuus ja toffee. Mukavan vivahteikas tuttavuus.

Villa Crespia Franciacorta Miolo

Viikon aikana lumi suli silmissä ja kevät alkoi saapua myös pohjoisille leveysasteille. Ei ollutkaan yllätys että kotiin palatessa vaivalla kolatut lumikasat olivat kadonneet. Varastoon kannettiin sukset ja pulkat, tilalle nostettiin polkupyörät ja potkulaudat. Lisääntyvä valo ja auringonpaiste sopii kyllä minulle erinomaisesti ja vaikka hiihtokaudesta luovun haikeudella, siirryn hyvin mielin myös takaisin lenkkipoluille.

Ihanaa alkavaa kevättä siis kaikille! Tässä vielä muutama postikortti Leviltä

Kirjoittanut /

Italialainen ilta ystävien kanssa

Rakastan illallisia hyvässä seurassa. Koska pidän ruuanlaitosta, laitan ruokaa mielelläni myös muille. Helmikuussa vietimme kodissamme iltaa ystävien kanssa ja tässä kurkistus, mitä oli tarjolla.

Valitsin teemaksi Italian kahdesta syystä: olin juuri hankkinut erinomaisen hyviä Osso Bucco -luomulihoja paikallisesta REKO-ringistä ja lisäksi olin edellisellä viikolla onnistunut paistamaan aivan ihanan muhevaa hapanjuurifocacciaa.

Pääruokana oli siis Osso Bucco. Pataruoka on useamman henkilön illallisella aivan nerokas nimittäin se pysyy pitkään lämpimänä ja jaksaa odotella kiltisti ruokailijoita. Pataruoka päästää myös kokkinsa helpolla, sillä se valmistuu liki itsekseen eikä kahlitse hellan viereen pitkäksi aikaa. Mummoni mukaan Osso Bucco oli 70-luvulla oikein muotiruokaa. En osaa sanoa onko se jonain ajankohtana mennyt pois muodista palatakseen sitten taas takaisin mutta hyvää se oli silti. Ohjeena käytin Viinilehden reseptiä, joka on Antti Vahteran käsialaa. Lisukkeena toimivat hienosti Kulinaari-blogista bongaamani Mikin paahdetut parmesaaniperunat.

Lihapata ja perunat eivät kovin raskaita lisukkeita kaipaa joten unohdin kaikenlaiset alkuruokaideat, joita kyllä olisin Italia-teemalla keksinyt vaikka kuinka monta. Padan kylkiäisinä tarjosin mozzarellalla ja hunajamelonilla varustettua salaattia, pikkelöityä fenkolia Kokit&Potit -reseptillä sekä mainitsemaani hapanjuurifocacciaa. Onnistuin toistamiseen focaccian kanssa ja voi sitä onnen tunnetta! Pikkelöity fenkoli aiheutti alkuun jopa ihmettelyä mutta keräsi lopulta kehuja. Ihanan helppo ja monikäyttöinen lisäke!

Juomina tarjolla oli alkumaljana Charles de Fère Cremant du Jura Rosé Brut, sillä olihan liki ystävänpäivä. Rosé-kuohuvat ovat muutenkin nyt kovassa nosteessa joten valinta oli oikeutettu.

Tässä viinissä oli oikein erinomainen hinta-laatusuhde (Alko 14,98€) ja vaikka viini on erittäin kuiva, se ei tuntunut kireän kuivalta vaan sopivan tasapainoiselta. Yleiskäyttöviini kuohuvan kilistelyyn – bonuksena erittäin kaunis sävy! Todettakoon, että Prosecco Rosé olisi ollut ihan ehdoton valinta tälle illalliselle, mutta varastoissani sattui olemaan valmiiksi tämä ranskalainen Charles de Fère.


Tiesitkö että:
Prosecco valmistetaan italian venetossa ja siitä on saanut tehdä rosé-versiota vasta vuoden 2020 lopulta saakka.
Proseccon valmistusta säätelevät italian laatuluokitusten säännöt ja rosé-proseccolla säännöt ovat vielä tiukemmat. Värinsä Rosé-prosecco saa pinot noir -rypäleestä.

Ruuan kanssa nautittiin Alkon tilausvalikoimasta löytämääni Cantina Cellaro Solea Biologico Nero d´Avola 2019 punaviiniä, joka istui lihapadan seuraan oikein mutkattomasti. Viinin helposti lähestyttävä aromimaailma antoi hyvin tilaa aterian mauille mutta viini ei kumminkaan jäänyt liikaa alakynteen. Tästä viinistä oli tunnistettavissa yrittisiä sävyjä, jotka myös tukivat ruokavalintaa.

Viini oli kotoisin Sisiliasta ja oli myös ekologinen valinta. Tässä viinissä ei esimerkiksi ollut lainkaan metallista sinettiä korkin päällä, jotta vältetään turhan pakkausmateriaalin käyttö. Etiketti oli kierrätysmateriaalista ja pullo kierrätyslasia. Ilahduttavaa nähdä, että ekologisuus nousee vahvemmin esiin viinien tuottamisessa – myös pakkausmateriaalien osalta.

Kirjoittanut /