Haettu kategoria:

Viinin valmistus

Kategoriat: Saksan valkoviinit, Viinifakta, Viinin valmistus Julkaistu:
11.11.2022

Generation Riesling

Suomen syksyn ja saapuvan talven näyttäessä niitä ei-niin-parhaita puoliaan (lue: vettä sataa ja on synkkää), pääsin piristyksekseni käymään Helsingissä Korjaamolla Saksan Viinien järjestämässä Generation Riesling -tapahtumassa. Tarjolla oli hyviä viinejä ja kiinnostava paneelikeskustelu sekä mahdollisuus kurkata saksalaisen viininvalmistuksen verhojen taakse nuorten tekijöiden opastamana.

Rouva viiniakiitos.fi iloitsee päästessään ihmisten ilmoille

Mikä ihmeen Generation Riesling?

Generation Riesling on saksalainen nuorten viinintekijöiden yhteisö, jonka tavoitteena on laaja-alaisen yhteistyön lisäksi tehdä saksalaista viinintuotantoa tunnetuksi niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Yhteisöön kuuluu vain alle 35-vuotiaita viinintekijöitä, joista useat edustavat tuoretta sukupolvea pitkät perinteet omaavien viinitilojen ketjussa. Yhteisön avulla nuoret viinintekijät jakavat tietoa ja kehittävät toimintaansa tuottaakseen laadukkaita ja toinen toistaan loistavampia viinejä. Nimensä mukaisesti Riesling näyttelee yhteisössä isoa roolia mutta toki tuottajien lajikevalikoimassa ovat myös kaikki muut Saksassa viljeltävät lajikkeet.

Generation Riesling -tapahtumassa viisi nuorta viinintekijää jakoi kokemuksiaan ja havaintojaan mainion Wineandbeyond.fi:n Anniina Schreinerin haastattelussa. Nuorempi viinintekijäkaarti uskoo, että heidän vahvuutensa viinintekijöinä on aiempia sukupolvia laajamittaisempi tiedonjako ja verkostoituminen muiden viinintekijöiden kanssa. Samaan aikaan nähdään kuitenkin tärkeäksi pitää kiinni siitä osaamisesta sekä perinteistä, joita heitä edeltävät sukupolvet ovat tiloilla vaalineet.

Voit tutustua Generation Rieslingiin tarkemmin täällä: Generation Riesling

Opin illan aikana myös paljon uutta. Tässä muutamia knoppeja:

  • Kuivana kesänä, kuten kesänä 2022, menestyvät parhaiten vanhat viiniköynnökset, sillä niiden juuristo ulottuu riittävän syvälle maaperään. Näin kasvi voi saada vettä ja ravinteita myös kuivien kausien aikana.
  • Ilmastonmuutos muuttaa olosuhteita ja ohjaa lajikevalintoja yhä enemmän suuntaan, jossa suositaan homeille vastustuskykyisimpiä rypälelajikkeita.
  • Kasvuolosuhteiden muutos tuo esimerkiksi laajemmat mahdollisuudet punaviinin viljelyyn Saksassa.

Uudet lajikkeet ja risteyttämällä saatavat muunnokset saattavat tulevaisuudessa nostaa päätään vauhdilla. Jännittävää onkin nähdä, millaiseksi muodostuu perinteisten lajikkeiden asema kasvuolosuhteiden muuttuessa: syntyykö tilanne, jossa nyt vallan tavanomaisista rypälelajikkeista tulee niiden kasvatukseen liittyvien haasteiden vuoksi kalliita harvinaisuuksia. Vai mahtaako suosio lopulta kääntyä uusien lajikkeiden puolelle?

Mikä on Sauvignac?

Generation Riesling -tapahtumassa pääsin maistamaan uudesta hybridilajikkeesta tehtyä Sauvignac-viiniä. Se oli erinomaisen hyvää enkä sokkona olisi tunnistanut sitä poikkeavaksi lajikkeeksi, vaikka siinä omat persoonalliset vivahteensa olikin. Sauvignac-lajikeon Sauvignon Blancin ja Rieslingin risteytys, jossa on lisäksi hybridinä sekä niin sanotun tavanomaisen viiniköynnöskasvin Vitis viniferan että sen rinnakkaislajikkeen Vitis amurensiksen geenejä. Sauvignacia kutsutaan myös lyhenteellä VB (Valentin Blattner Cal 6-04).

Sauvignac -viini

Kaiken kaikkiaan Generation Riesling -tapahtumasta jäi päällimmäisenä mieleen toiveikkuus: viininvalmistus on loistavissa käsissä myös nykyisten sekä tulevien sukupolvien toimesta, sillä yhdistämällä sopivasti uutta ja vanhaa, saadaan aikaan laatua sekä uusia oivalluksia.

Iso osa tapahtumassa esitellyistä viineistä ei ainakaan nyt löydy Alkon valikoimasta, mutta alla yksi kiinnostava poiminta:

Krämer Straîght Sauvignon Blanc 2021 | Alko – Ryhdikäs ja hiukan poikkeuksellinen Sauvignon Blanc

*Pääsy tapahtumaan saatu: Saksan Viinitiedotus

Kirjoittanut /
Kategoriat: Kuohuviinit, Viinifakta, Viinin valmistus Julkaistu:
22.12.2021

Uudenvuoden kuohuvat 2021

Joko voidaan keskustella uudenvuoden kuohuviineistä?

Itseasiassa ollaan jo vähän myöhässä, sillä tänään on viimeinen päivä saada tavaraa Alkon tilausvalikoimasta ja sekin vain pikatoimituksella.

No, alta löydät vinkkejä myös ihan perusvalikoiman tuotteisiin joten asiaan.

Photo by Vernon Raineil Cenzon on Unsplash

Vuoden 2020 viimeisenä iltana korkattiin Bollinger. Se oli osin sattumaa enkä ollut varsinaisesti suunnitellut hankkivani samppanjaa uudeksivuodeksi. Jostain syystä tänä vuonna kuitenkin tuntui tarpeelliselta hankkia taas vuoden vaihtumisen kunniaksi pullo perinteistä, vaikka vuosi onkin aina aiemmin vaihtunut ihan yhtä mainiosti niin Cavalla kuin Proseccollakin. Toki perehtyneisyyteni aiheeseen on aiheuttanut sen, että arvostustani nauttivat erityisesti perinteisen menetelmän kuohuvat.

Perinteinen menetelmä? Alla tarkemmin, mistä on kyse.

Nyt kun kuohuviinin valmistus on tuttua, voidaan siirtyä tutkimaan, mitä pulloja on valittu uudenvuodenjuhlaan.

Arthur Metz Crémant ja Baron-Fuenté samppanja

Arthur Metz Crémant d’Alsace 1904 Brut (Alko 18,75€, tilausvalikoima) on minulle ennestään tuttu viini. Olen todennut sen olevan hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Tämä Crémant on yhtä aikaa raikkaan hedelmäinen ja paahteisen kermainen. Kuplat ovat hienostuneet ja rakenne reippaan tuntuinen. Tässä on juhlallista eleganssia ja siitä syystä se sopii uudenvuodenjuhlaan upeasti. Vaikka tämä kuohuviini on erittäin kuiva, sen maltillinen määrä jäännössokeria tasapainottaa makua niin, että happoisuus ei ole liian hyökkäävä.

Uutena tutustuttavana tänä vuonna on edullinen samppanja, Baron-Fuenté Grande Réserve Champagne Brut (Alko 27,99€, vakiovalikoima). Tämä erittäin kuiva samppis sisältää jopa 8g/l jäännössokeria ja siten oletan sen olevan hyvin pehmeä ja suunmyötäinen. Rypälekombossa on Pinot Meunier, Pinot Noir sekä Chardonnay. Näin ollen aromimaailmalta voi odottaa hedelmäisyyttä, sitruksia ja paahteisia makuja.

Tutustu myös näihin:

Harrow & Hope Reserve Brut (Alko 35,99€, vakiovalikoima)

Tämä viini on kiinnostanut minua jo pitkään ja aion johonkin sopivaan juhlatilanteeseen sen vielä hankkia. Englannin kuohuviinit ovat kovassa nosteessa ja tämä tyypillisistä samppanjarypäleistä valmistettu viini voisi olla erinomainen esimerkki saarivaltion osaamisesta. Reipas jäännössokerin määrä yhdistettynä kuivaan hapokkuuteen voi hyvinkin olla erittäin tasapainoinen kokonaisuus.


Alexandre Bonnet Rosé Champagne Extra Brut (Alko 40,19€, vakiovalikoima)

Puhdas Pinot Noir -samppanja roseena ja vieläpä visuaalisesti todella kauniissa pullossa. Voisin olettaa tämän rutikuivan samppiksen olevan yhdistelmä herkkää marjaisuutta sekä ryhdikästä vivahteikkuutta. Erittäin kiinnostava vaihtoehto erityisiin hetkiin.


Briza del Mar Cava Brut Nature Organic (Alko 16,40€, tilausvalikoima)

Alkon uutuusviineistä löytyy juhlallinen Cava, joka on kuivien viinien ystävälle hyvä valinta. Tämä luomuviini lupaa päärynän, omenan ja paahtoleivän aromeja. Olettaisin, että kokonaisuus on raikas mutta ryhdikäs.


Herres Riesling Extra Trocken (Alko 11,99€, vakiovalikoima)

Jos suuta kiristelevän kuivat kuohuviinit tuntuvat liian rajuilta mutta et kaipaa makeatakaan viiniä, tutustu ihmeessä kuplivaan rieslingiin. Rieslingistä valmistetuista valkoviineistä tuttu raikkaus tuo mukavaa suutuntumaa kuohuviiniin ja tekee kuohuvasta näin melko helposti lähestyttävän.

Kuvat: Alko.fi
Kirjoittanut /
Kategoriat: Italian punaviinit, Maistelukuvaus, Punaviinit, Viinin valmistus Julkaistu:
1.6.2021

Casa Marrone Appassimento – lämmittävä makupaletti Pugliasta

Tiedän, on kesä. On ensimmäinen kesäkuuta. Ja otsikon mukaan nyt puhutaan erittäin täyteläisestä, tuhdista punaviinistä jonka moni yhdistää lähinnä jouluun. Mutta palataanpa viime viikkoon: lämpötila huiteli illansuussa hädintuskin plussan puolella, ensimmäisenä ulos koemielessä viemiltäni tomaatintaimilta paleltuivat lehdet ja hyytävä tuuli osui luihin asti. Hyllyssäni majaili pullo Casa Marronea ja minulla oli tosi kylmä.

Selitykset sikseen. Tosiasiassa viineillä ei ole tiettyä vuodenaikaa tai edes ulkoilman lämpötilavaatimusta, jonka vallitessa niitä olisi soveliasta juoda. Eihän Alkokaan piilota punkkuja juhannukseksi eikä roseita jouluksi. Vaativathan erilaiset ruuatkin erilaisia viinejä kumppaneikseen, miksei siis erilaiset tunnelmat yhtä lailla. Olkoon hyytävä tuuli siis oikein hyvä syy avata lämmittävä, tuhti punaviini.

Casa Marrone on hyvin perinteinen tila Italiassa, jolla on viljelmiä sekä Puglian että Veneton alueilla. Casa Marrone Appassimento Organic on appassimento-tekniikalla valmistettu viini Pugliasta ja sekoitus Negroamaro, Merlot ja Primitivo -rypäleistä. Appassimento on viininvalmistustapa, jossa viinirypäleet kuivataan ennen valmistusta, jotta niistä saadaan pois ylimääräinen vesi. Näin jäljelle jäävä mehu on hyvin tiivismakuista ja voimakasta. Muun muassa Amaronet valmistetaan tällä tavalla. Tekniikka ei sovellu kaikille rypälelajikkeille eikä kaikkiin olosuhteisiin. Toki rypäleet voidaan kuivattaa erikseen poiminnan jälkeen, mutta esimerkiksi Casa Marronen tapauksessa rypäleiden annetaan kuivua köynnöksissä ja ne poimitaan käsin vasta sitten. Kuivumista edesauttaa sopiva lämpötila, kuivuus ja myös tuulien vaikutus köynnöksiin.

Casa Marrone Appassimento Organic

Casa Marrone on halunnut pitää kiinni käsityön leimasta, vaikka tuottaakin suuria määriä viinejä. Persoonallinen yksityiskohta viineissä on pullon suljennassa käytetty naru ja sinetti. Korkituksen jälkeen naru ja sinettitarra lisätään pulloon käsin. Casa Marronen viinit ovat vegaanisia luomuviinejä ja myös tähän ideologiaan sopii hyvin turhan pakkausmateriaalin välttäminen, kun metallisinetti on jätetty korkin päältä pois ja korvattu se paremmin kierrätettävällä materiaalilla eli juuttinarulla.

Entä sitten se viini?

Casa Marrone Appassimenton tuoksussa kohtaan ensiksi vahvan tammen. Havaitsen myös tummaa ylikypsää kirsikkaa ja yrttisyyttä. Maussa havaittavissa vahva kypsyneisyyden tuntu, joka tässä tapauksessa ei kerro viinin ikäännyttämisestä vaan Appassimento-menetelmän tuomasta illuusiosta. Maussa on tammen lisäksi hapankirsikan, tumman luumun, aniksen ja yrttipuskan aromeita. Kokonaisuus on melko täyteläinen, tanniinit ovat keskivahvat, jälkimaku on pitkä. Hetken avauduttuaan viini saa lisää sävyjä ja aromeista nousee esiin lakritsaa, pippuria ja punaisia marjoja. Tälle viinille dekantointi on eduksi.

Arvio: Ostaisin toistekin.

Kirjoittanut /

Domaine Bousquet Virgen Organic Malbec 2019 – Mehevä ja iloinen luomuystävä

Domaine Bousquetin Virgenistä tulee ihan ensiksi hyvälle tuulelle. Se johtuu pullosta, jonka etiketin kaunis kuva vie kesäiselle kukkaniitylle ja tuo nenään tuoksuja ennen kuin pulloa on ehtinyt edes avata.

Narskis, sanoo kierrekorkki ja hyvä että sanoo, sillä tämä viini kävisi mukavasti vaikka kesäpiknikille mukaan. Lienee turha perustella, miksi kierrekorkki on piknikille yliveto.

Palataanpa kuitenkin kesäpiknikiltä takaisin vielä hiukan viileään Suomen kevääseen ja sisätiloihin. Lautasella on viikonloppuklassikko nachopelti ja lasissa Domaine Bousquet Virgen.

Domaine Bousquet Virgen Organic Malbec

Tuoksussa kohtaan ensin tummia marjoja, lakritsia ja aromia joka muistuttaa pitkään muhinutta lihapataa. Maussa marjaisuus on vahva, mukana on pippuria ja kypsiä tummia hedelmiä, aavistus yrttisyyttä osoituksena etiketin niitystä. Tanniineja on maltilla mutta aromimaailmaan sopivasti, kokonaisuus on erittäin onnistunut.

Tämä viini on lajikeviini Malbecista, ja Argentiinasta tulevana siis hyvin tyypillinen lajike. Malbecille tyypilliset luumun ja tumman marjan aromit löytyvät tästä viinistä ja se on myös ryhdikäs, kuten Malbec yleensä.

Domaine Bousquet on kiinnostava viinitila ja sillä onkin erittäin hyvin tehdyt verkkosivut, kannattaa käydä tutustumassa. Tilan tarina alkaa Ranskasta, josta kolmannen polven viininviljelijä Jean Bousquet matkasi lomalle Argentiinaan ja löysi mielestään täydellisen paikan viiniviljelysten perustamiselle Mendozasta, läheltä Chilen rajaa. Tyhjästä luotu tuotanto on kasvanut näihin päiviin ja vuosittainen tuotantomäärä yltää jo 4 miljoonaan litraan, joista valtaosa menee vientiin. Erityisen kunniotettavan saavutuksesta tekee keskittyminen luomuviljelyyn.

Domaine Bousquetin Virgen-viinit tehdään ilman lisättyä sulfiittia. Vaikka viini on luomu, siihen yleensä lisätään sulfiitteja säilyvyyden ja laadun parantamiseksi. Sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä muodostuu myös valmistuksen aikana, jolloin niitä on viinissä myös ilman lisäämistä. Olennaista ovat lisätyn sulfiitin määrät, niitä säännellään mutta niiden kanssa tulee olla tarkkana myös siksi, ettei viinin aromimaailma kärsi. Natuviineissä harvemmin on lisättyä sulfiittia.

Tiesitkö:


Viinissä on aina hiukan sulfiittia eli rikkiyhdisteitä. Niitä syntyy käymisprosessin aikana. Viineihin lisätään sufiitteja, jotta ne säilyisivät paremmin ja olisivat tasalaatuisia. Luomuviineissä lisätyn sulfiitin määrä on usein pienempi ja osassa sitä ei ole lisätty lainkaan. Sulfiitit mainitaan varoituksena etiketeissä, koska ne saattavat aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita.

Summa summarum: Domaine Bousquetin Virgin oli positiivinen tuttavuus ja oli oikein toimiva pari nachopellin kanssa, vaikka se onkin mausteinen ruoka. Kuten sanottu, ottaisin Virginin mukaan piknikille ja pakkaisin evääksi ruokaisia salaatteja kuten pastasalaattia, leikkeleitä ja juustoja. Hintakin on laatuun nähden kohtuullinen: 13,99€.

Arvio: Ostaisin toistekin.

Kirjoittanut /
Kategoriat: Viinin valmistus, Viinitilat Julkaistu:
20.2.2021

Ensimmäinen viinitilavierailuni

Tutustuminen viinitilaan on kokemuksena ainutlaatuinen – varsinkin kun sen tekee ensimmäistä kertaa. Keväällä 2019 Espanjan lomalla pääsin tutustumaan viinitilaan opastetulla kierroksella, joka päättyi tietysti tilan tuotteiden maisteluun. Tässä lyhyt kooste siitä, millaista oli vierailla tilalla.

Francisco Gómezin Viinitilan köynnöksiä

Vierailuni kohteena oli Bodegas Francisco Gómezin tila Valencian Alicantessa, lähellä Pinoson kylää. Alueella toimii useita tiloja ja olikin lähes sattumankauppaa, että päädyin laajemmalle vierailulle juuri tänne.

Tilan puitteet olivat hulppeat ja selkeästi turismi oli osa bisnesmallia. Kuitenkin tuotantomäärät ja tuotevalikoima olivat niin laajat, ettei kyseessä ollut arvioni mukaan pelkkä turistien viihdytysputiikki. Kierros käynnistyi tilan historian esittelystä jonka jälkeen siirrytiin tuotantotiloihin. Itse köynnöksiä piti ihailla etäältä, sillä niitä ei ollut asiaa mennä näpelöimään. Onneksi näkymä tilan ympäristöön osoitti, että köynnöksiä oli riittämiin ja ne voivat silminnähden hyvin.

Tilalla oli hyvin moderni tuotantolaitos, jossa kiiltelivät suurehkot alumiinitankit. Onnekseni kierros jatkui kylmän kosteaan kellariin, josta avautui perinteisemmän viininvalmistuksen maailma upeine tammitynnyririvistöineen.

Tammitynnyreitä kellarissa

Ensikertalaiselle kokemus kylmästä, kosteasta ja pimeästä kellaritilasta oli varsin jännittävä. Kellariverkosto tuntui jatkuvan loputtomiin. Tynnyririvit oli tarkasti järjestetty ja niiden kyljistä saattoi lukea liidulla kirjattuja lajikekoodeja sekä vuosilukuja. Tunnelma oli liki hengellinen ja miksi ei olisi ollut: tila toi mieleen vanhan kivikirkon ja oltiinhan samalla jumalten juoman ympäröimänä.

Kellarin tynnyririvit vaihtuivat kesken matkan kaltereihin, kun saavuttiin tilalla ylläpidettyyn viinikellariin. Vuokrattavia kellaripaikkoja oli satoja, ellei tuhansia. Kapeilla käytävillä vuorottelivat eri kokoiset lukittavat viinisäilöt täytteenään pölyn kerrostamia pulloja pinottuina. Käytävien väleillä oli pöytäryhmiä, joiden äärelle oman viinikellaritilan vuokraneet voivat istahtaa nauttimaan noita arvokkaita juomiaan. Olipa tilan perällä isompi juhlatilakin, jossa isommat joukot voivat kokoontua maistelemaan ja juhlimaan. Yleisimpään kellaritilan vuokrausmalliin kuului tietty määrä tilan viinien vuosikertaa sekä tilaa säilyttää myös omia muualta hankittuja viiniaarteita.

Vuokrattavia viinihäkkejä
Kellarin käytäviä

Kellarin perältä löytyi vielä varsinainen aarrekammio, kun pääsin kurkistamaan Fondillónin valmistamoon. Se on Alicanten alueen oma aarre: Monastrell-lajikkeesta valmistettu vahva viini, joka syntyy vähintään 10 vuotta kestävän tynnyrikypsytyksen tuloksena. Sen korkea alkoholipitoisuus syntyy luontaisesti kun Fondillóniin käytetään ylikypsiä rypäleitä. Valmistusprosessin juju on ikivanhojen tynnyreiden käyttö, jossa joka vuosi pieni määrä viiniä siirretään edellisestä tynnyristä seuraavaan. Viimeinen tynnyri tuottaa valmista Fondillónia mutta tynnyreitä ei koskaan tyhjennetä kokonaan. Näin vuosikerrat hoivaavat toisiaan ja lopputuloksena syntyy arvokas, makeahko viini, jota käytetään jälkiruokaviinin tapaan.

Kierroksen lopulla tutustuttiin vielä oliiviöljyn valmistukseen, joka sekin oli tilan merkittävä tuote. Lopuksi oli tietysti vuorossa tilan tuotteiden maistelua ja itse maistelu oli myös ohjattu toimivasti.

¡Salud!

En enää edes muista kuinka monta mielenkiintoista asiaa kuulin vieraillessani tilalla mutta voin vannoa, että kun matkustaminen jonain päivänä jälleen vapautuu, suuntaan taatusti uusille tiloille ihastelemaan, miten viinin matka kulkee tarhoilta omaan lasiini. ¡Salud!

Kirjoittanut /