Browsing Tag:

Resepti

Kategoriat: Keitot, Reseptit, Ruoka, Vegereseptit Julkaistu:
29.9.2021

Syksyn ihanin sienikeitto

Keräsin toissapäivänä suppilovahveroita. Uusi apajani osoittautui tuottoisaksi: niitä kertyi likimain kilon verran! Seuraavaksi piti enää keksiä, mitä niistä voisi tehdä. Suurin osa toki päätyy pakastimeen säilöön mutta osan halusin heti käyttöön.

Muistelin, että olin tattisesongin ollessa kuumimillaan tehnyt viimeksi sienistä pastaa ja risottoa. Päätin, että keittoa pitää suppiksista saada. Jääkaapissa lymyili myös pussi maa-artisokkaa, jonka olin ostanut kaupasta etsiessäni vaalean värisiä ruoka-aineita hampaidenvalkaisun jälkeisille päiville. Viinin ja kahvin ystävänä hampaiden valkaisu oli väistämätön toimenpide, josta lisää myöhemmin. Lupaan paljastaa, mitä kaikkea vaaleaa on syöty ja miten esimerkiksi punaviini vaikuttaa hampaisiin.

Maa-artisokka, mikä ihana kauden herkku!

Mutta takaisin suppilovahveroihin. Suppis on sienenä mielestäni ihana, sillä se on helppo putsata, niitä löytyy usein pieneltä alueelta paljon ja sen maku on lempeä. Maa-artisokka niin ikään on herkän makuinen ja siksi se oli mielestäni loistovalinta suppilovahveron kaveriksi keittoon. Ja miten oikeassa olinkaan! Hurraa! Tästä keitosta tuli niin hyvää, että menin itsekin ihan sanattomaksi. En usko että vaikutusta oli lainkaan sillä, että olin yksin kotona.

Ihana suppilovahverokeitto (kahdelle)

Ainekset:
- 200g maa-artisokkaa
- 200g suppilovahveroita
- 1 sipuli
- 3dl vettä
- 1dl kuohukermaa
- n. 50g tuorejuustoa esim. Creme Bonjour mustapippuri
- 0,5dl valkoviiniä (ei välttämätön)
- 1kpl Knorr Fond du Chef vegetable -annosfondi tai 1 kasvisliemikuutio
- voita 
- öljyä
- suolaa ja pippuria

Silppua sipuli pieneksi. Kuori maa-artisokat ja 
paloittele kuutioiksi. Silppua sienet paloiksi 
(esim. kulhossa saksilla). 
Sulata kattilassa nokare voita ja lorauta 
mukaan hiukan öljyä. Voit käyttää 
myös pelkästään jompaa kumpaa.
Säädä lämpö pienelle, korkeintaan kolmaososa 
lieden maksimista, ja kuullota sipuleita 
muutama minuutti, kunnes ne ovat pehmenneet. 
Varo ruskistamasta sipuleita, niiden tulisi 
muuttua ainoastaan kullankeltaisiksi.

Lisää mukaan sienet ja nosta hiukan lieden 
lämpöä. Kypsennä, kunnes neste on haihtunut. 
Lorauta sitten kattilaan valkoviini. 

Kiehauta ja odota, kunnes neste on lähes 
kokonaan haihtunut. Lisää vesi, maa-artisokat 
ja fondi kattilaan. Keittele miedolla lämmöllä, 
kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä.

Lisää joukkoon kerma ja tuorejuusto, 
sekoita ja anna kiehua hetki. Soseuta 
sauvasekoittimella tai blenderillä tasaiseksi, 
tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja 
pippuria. 

Keiton päälle sopivat tuoreet yrtit, kuten timjami.


Suppilovahverokeitto

Tämän ihanan keiton kanssa sopisi jokin ryhdikäs Riesling, esimerkiksi Ribbonwood Riesling Uudesta-Seelannista (Alko 17,98€) tai raikas Chardonnay, esimerkiksi Chablis. Kiinnostava valinta olisi vaikkapa Moillard Petit Chablis (Alko 16,84€).

Vielä ehtii sienimetsälle, joten laita resepti talteen ja lähde lähimetsän mättäille bongaamaan suppiksia!

Kirjoittanut /

Kermainen kantarellipasta ja Ribbonwood Riesling

Koulujen alettua on ollut aika palata normaaliin arkirytmiin. Se tietää sekä sitä, että WSET-opintojen alku lähestyy mutta myös sitä, että blogi herää kesäuniltaan.

Syksyn lähestyessä saapuu monia mukavia asioita, kuten marjat ja sienet metsiin! Olin eilen poimimassa mustikoita ja sattumalta löysin mukavan pussillisen kanttarelleja samalla reissulla.

Kyselin Instagramin puolella vinkkejä, mitä ihanaa kantarelleista kannattaisi kokata. Koska syöjiä ei meidän perheessä sienille ole muita, saan poimimastani määrästä parikin eri ruokaa. Päädyin ensin valmistamaan kantarellipastaa ja alla teillekin ohje, jolla mielestäni tuli ihanan täyteläinen koostumus!

Kantarellipasta (kahdelle)

Ainekset:
- Noin 1/2 litraa kantarelleja, vähän 
pienempikin määrä riittää hyvin
- Voita
- Puolikas punasipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- Noin 1dl valkoviiniä
- Valkosipulituorejuustoa 
- 1 dl kuohukermaa
- Suolaa
- Mustapippuria
- Haluaamaasi pastaa, esim. Tagliatelle
- Halutessasi raastettua parmesaania

Pilko kantarellit paloiksi, hienonna sipulit. 
Laita kantarellit kuivalle paistinpannulle ja 
paista kunnes irtoava neste on haihtunut. 
Älä laita pannua täydelle teholle
etteivät kantarellit pala tai jää pohjaan kiinni. 

Kun neste on haihtunut, lisää pannulle 
voita ainakin parin ruokalusikallisen verran. 
Lisää pannulle sipulit ja paistele 
kunnes ne ovat pehmenneet. Lorauta 
pannulle valkoviini ja annna kiehahtaa 
hiukan kasaan. 

Lisää sitten kerma ja valkosipulituorejuusto. 
Anna porista miedolla lämmöllä 
kunnes kastike sakeutuu. Mausta suolalla 
ja pippurilla. Jos kastike tuntuu liian 
paksulta, lisää sekaan hiukan pastan 
keitinvettä. Tarjoile pastan ja 
halutessasi raastetun parmesaanin kanssa.

Kermainen kantarellipasta

Kantarellipastan pariksi valitsin Ribbonwood Rieslingin 2020 (Alko 17,98€), joka tulee Uuden-Seelannin Marlboroughin alueelta. Viinin on valmistanut Framinghamin viinitalo, joka tekee viinejä omalla, jopa kokeellisella tyylillään eri rypäle-eriä yhdistellen. Marlborough on alueena tunnetumpi Sauvignon Blanceista kuin Rieslingeistä, mutta tämä Ribbonwood Riesling on hyvä esimerkki alueen potentiaalista tuottaa monisävyisiä viinejä. Marlboroughin alueella päivät ovat aurinkoisia ja lämpimiä, mutta yöt kohtalaisen viileitä. Usein syksyt ovat myös suhteellisen kuivia, jolloin sadonkorjuuta voidaan lykätä pidemmälle ja näin rypäleisiin pääsee kehittymään enemmän sokeria. Framinghamin viinitalo sijaitsee Wairaun laaksossa, jossa maasto on kohtalaisen tasaista ja sen läpi virtaa joki.

Sokerin määrä näkyy korkeana tässäkin viinissä ja sen luokka on Alkossa puolikuiva. Makeus toimii hyvänä vastinparina happojen kanssa ja nämä yhdeassä ruuan rasvaisuuden kanssa muodostavat harmonisen yhdistelmän.

Ribbonwood Riesling ja kantarellipasta

Ribbonwoodin tuoksussa on limen ja omenan raikas tuoksu yhdistettynä kukkaisuuteen ja aavistukseen mineraalista sekä petrolista aromia. Viinillä on vaalea heinän väri.

Maussa tuntuu alussa raikas hedelmäisyys, reippaat hapot taittavat korkeaa sokerimäärää (16g/l) jopa niin hyvin, että viiniä voisi ajatella kuivaksi puolikuivan sijaan. Maun jälkipuolella mineraalisuus nousee voimallisemmin esiin ja jälkimaku on kohtuullisen pitkä.

Kermaisen sienipastan rasvaisuus taittuu hienosti eikä viini jyrää alleen kantarellien hienoja vivahteita, vaikka onkin rieslingiksi makupaletiltaan vahva. Hapot ja viinin raikkaus muodostavat tuhdin pastan kanssa hienon balanssin, joka nostattaa veden kielelle.

Suosittelen tätä viiniä myös sellaisenaan nautittavaksi ja etenkin niille, jotka rakastavat Rieslingiä mutta kaipaavat jotakin pientä uutta makupalettiin.

Arvio: Tooosi hyvä.

Kirjoittanut /