Haettu kategoria:

Reseptit

Kategoriat: Pastat, Reseptit, Vegereseptit Julkaistu:
4.1.2023

Linssipastalla uuteen vuoteen

Mitä parhainta alkanutta vuotta!

Vuosi 2022 oli omalta osaltani työntäyteinen. Päivätyöni, joka ei siis millään lailla liity viineihin, piti minut sen verran kiireisenä koko vuoden, että blogiakin tuli päivitettyä aika harvakseltaan. Tänä vuonna töitä riittää yhä mutta yritän raivata kalenterista aikaa myös harrastuksilleni, kuten viinien opiskelemiselle.

Uuden vuoden alkajaisiksi tarkistetaan tyypillisesti ruokavalio, aloitetaan taas liikuntaharrastukset ja suunnitellaan erilaisia elämänmuutoksia. Vauhtia uuden elämän aloittamiseen voi hakea netissä tyrkyllä olevista kursseista, valmennuksista ja haasteista. Yksi alkuvuoden kuuma peruna on vegaanihaaste, jossa esiin nostetaan erittäin ajankohtainen huoli siitä, etteivät ruokailutottumuksemme pidemmän päälle ole kovin kestävällä tolalla. Ravitsemuksen tulisi siirtyä vahvemmin kasvispainotteiseksi ja vaikka kauppojen tarjonta onkin vahvistunut tältä osin hurjasti, ei kokkailtavien ruokien keksiminen uudelleen ole ihan yksinkertaista.

Törmäsin hetki sitten ruotsalaisessa Lantliv-lehdessä kokoelmaan vegereseptejä. Nappasin sivusta kuvan ja kaupassa aloin lapata kärryyn sopivia aineksia. Ensimmäisenä testiin pääsi kuvassa ihanalta näyttänyt linssipasta. Totesin tämän ihan tosissaan hyvänmakuiseksi joten resepti jakoon, olkaa hyvät!

Linssipasta belugalinsseistä

LINSSIPASTA

Ainekset:
- 1 pieni sipuli
- 1 pieni porkkana tai puolikas isommasta
- 4 pientä herkkusientä
- aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä noin 50g
- 100g belugalinssejä
- kasvisfondia tai kasvisliemikuutio
- 2 valkosipulinkynttä
- purkki tomaattimurskaa
- soijakastiketta
- oliiviöljyä
- kuivattua timjamia
- pari laakerinlehteä
- suolaa ja pippuria


Kuori sipulit ja porkkana. Silppua sipuli pieneksi 
ja raasta porkkana sekä herkkusienet raastimen 
hienolla terällä. Pilko aurinkokuivatut tomaatit pieneksi. 
Pilko valkosipulit myös pieneksi.

Huuhdo linssit kylmällä vedellä ja laita ne sitten 
kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää keitinveteen 
puolikas kasvisliemikuutio tai 1 rkl kasvisfondia. 

Kuullota sipulia sekä raastettua porkkanaa ja sieniä 
oliiviöljyssä miedolla lämmöllä kunnes ne pehmenevät. 
Lisää joukkoon aurinkokuivatut tomaatit ja valkosipulit. 
Aurinkokuivattujen tomaattien öljyä saa mennä reilusti 
mukana. Kuullota vielä kunnes valkosipuli pehmenee. 

Kaada joukkoon tomaattimurska ja lisää laakerinlehdet 
ja timjami sekä reilu loraus soijakastiketta. Lisää 
vielä reilu dl vettä ja toinen puolikas 
kasvisliemikuutiosta tai 1 rkl kasvisfondia. Anna 
hautua noin 20 min tai jos on aikaa niin kauemminkin. 

Kun linssit ovat kypsät, kaada pois niiden keitinvesi 
ja lisää ne ruokaan. Anna hautua vielä muutama minuutti. 
Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla ja lisää 
vielä tarvittaessa soijaa.  

Tarjoile hyvän pastan kanssa. 
Vinkki! Säästä vähän pastan keitinvettä: jos soosi 
on liian paksua, lorauta joukkoon notkistamaan.
Vinkki 2! Voit myös kokeilla soseuttaa kastikkeen 
ennen linssien lisäämistä, saat samettisemman koostumuksen.

Laadukas pasta on tie onneen. Lähimmästä marketista löytyi ilokseni Rummon täysjyväpastaa. Se sopi tähän mahtavasti! Tomaattimurskassa taas Mutti on voittamaton, sen koostumus lyö muut laudalta. Kuvassa olen ripsauttanut päälle parmesaania kun sitä sattui löytymään mutta ilmankin tämä on hyvää!

Vegempää tammikuuta kaikille!

Kirjoittanut /
Kategoriat: Keitot, Reseptit, Ruoka, Vegereseptit Julkaistu:
29.9.2021

Syksyn ihanin sienikeitto

Keräsin toissapäivänä suppilovahveroita. Uusi apajani osoittautui tuottoisaksi: niitä kertyi likimain kilon verran! Seuraavaksi piti enää keksiä, mitä niistä voisi tehdä. Suurin osa toki päätyy pakastimeen säilöön mutta osan halusin heti käyttöön.

Muistelin, että olin tattisesongin ollessa kuumimillaan tehnyt viimeksi sienistä pastaa ja risottoa. Päätin, että keittoa pitää suppiksista saada. Jääkaapissa lymyili myös pussi maa-artisokkaa, jonka olin ostanut kaupasta etsiessäni vaalean värisiä ruoka-aineita hampaidenvalkaisun jälkeisille päiville. Viinin ja kahvin ystävänä hampaiden valkaisu oli väistämätön toimenpide, josta lisää myöhemmin. Lupaan paljastaa, mitä kaikkea vaaleaa on syöty ja miten esimerkiksi punaviini vaikuttaa hampaisiin.

Maa-artisokka, mikä ihana kauden herkku!

Mutta takaisin suppilovahveroihin. Suppis on sienenä mielestäni ihana, sillä se on helppo putsata, niitä löytyy usein pieneltä alueelta paljon ja sen maku on lempeä. Maa-artisokka niin ikään on herkän makuinen ja siksi se oli mielestäni loistovalinta suppilovahveron kaveriksi keittoon. Ja miten oikeassa olinkaan! Hurraa! Tästä keitosta tuli niin hyvää, että menin itsekin ihan sanattomaksi. En usko että vaikutusta oli lainkaan sillä, että olin yksin kotona.

Ihana suppilovahverokeitto (kahdelle)

Ainekset:
- 200g maa-artisokkaa
- 200g suppilovahveroita
- 1 sipuli
- 3dl vettä
- 1dl kuohukermaa
- n. 50g tuorejuustoa esim. Creme Bonjour mustapippuri
- 0,5dl valkoviiniä (ei välttämätön)
- 1kpl Knorr Fond du Chef vegetable -annosfondi tai 1 kasvisliemikuutio
- voita 
- öljyä
- suolaa ja pippuria

Silppua sipuli pieneksi. Kuori maa-artisokat ja 
paloittele kuutioiksi. Silppua sienet paloiksi 
(esim. kulhossa saksilla). 
Sulata kattilassa nokare voita ja lorauta 
mukaan hiukan öljyä. Voit käyttää 
myös pelkästään jompaa kumpaa.
Säädä lämpö pienelle, korkeintaan kolmaososa 
lieden maksimista, ja kuullota sipuleita 
muutama minuutti, kunnes ne ovat pehmenneet. 
Varo ruskistamasta sipuleita, niiden tulisi 
muuttua ainoastaan kullankeltaisiksi.

Lisää mukaan sienet ja nosta hiukan lieden 
lämpöä. Kypsennä, kunnes neste on haihtunut. 
Lorauta sitten kattilaan valkoviini. 

Kiehauta ja odota, kunnes neste on lähes 
kokonaan haihtunut. Lisää vesi, maa-artisokat 
ja fondi kattilaan. Keittele miedolla lämmöllä, 
kunnes maa-artisokat ovat pehmeitä.

Lisää joukkoon kerma ja tuorejuusto, 
sekoita ja anna kiehua hetki. Soseuta 
sauvasekoittimella tai blenderillä tasaiseksi, 
tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja 
pippuria. 

Keiton päälle sopivat tuoreet yrtit, kuten timjami.


Suppilovahverokeitto

Tämän ihanan keiton kanssa sopisi jokin ryhdikäs Riesling, esimerkiksi Ribbonwood Riesling Uudesta-Seelannista (Alko 17,98€) tai raikas Chardonnay, esimerkiksi Chablis. Kiinnostava valinta olisi vaikkapa Moillard Petit Chablis (Alko 16,84€).

Vielä ehtii sienimetsälle, joten laita resepti talteen ja lähde lähimetsän mättäille bongaamaan suppiksia!

Kirjoittanut /

Kermainen kantarellipasta ja Ribbonwood Riesling

Koulujen alettua on ollut aika palata normaaliin arkirytmiin. Se tietää sekä sitä, että WSET-opintojen alku lähestyy mutta myös sitä, että blogi herää kesäuniltaan.

Syksyn lähestyessä saapuu monia mukavia asioita, kuten marjat ja sienet metsiin! Olin eilen poimimassa mustikoita ja sattumalta löysin mukavan pussillisen kanttarelleja samalla reissulla.

Kyselin Instagramin puolella vinkkejä, mitä ihanaa kantarelleista kannattaisi kokata. Koska syöjiä ei meidän perheessä sienille ole muita, saan poimimastani määrästä parikin eri ruokaa. Päädyin ensin valmistamaan kantarellipastaa ja alla teillekin ohje, jolla mielestäni tuli ihanan täyteläinen koostumus!

Kantarellipasta (kahdelle)

Ainekset:
- Noin 1/2 litraa kantarelleja, vähän 
pienempikin määrä riittää hyvin
- Voita
- Puolikas punasipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- Noin 1dl valkoviiniä
- Valkosipulituorejuustoa 
- 1 dl kuohukermaa
- Suolaa
- Mustapippuria
- Haluaamaasi pastaa, esim. Tagliatelle
- Halutessasi raastettua parmesaania

Pilko kantarellit paloiksi, hienonna sipulit. 
Laita kantarellit kuivalle paistinpannulle ja 
paista kunnes irtoava neste on haihtunut. 
Älä laita pannua täydelle teholle
etteivät kantarellit pala tai jää pohjaan kiinni. 

Kun neste on haihtunut, lisää pannulle 
voita ainakin parin ruokalusikallisen verran. 
Lisää pannulle sipulit ja paistele 
kunnes ne ovat pehmenneet. Lorauta 
pannulle valkoviini ja annna kiehahtaa 
hiukan kasaan. 

Lisää sitten kerma ja valkosipulituorejuusto. 
Anna porista miedolla lämmöllä 
kunnes kastike sakeutuu. Mausta suolalla 
ja pippurilla. Jos kastike tuntuu liian 
paksulta, lisää sekaan hiukan pastan 
keitinvettä. Tarjoile pastan ja 
halutessasi raastetun parmesaanin kanssa.

Kermainen kantarellipasta

Kantarellipastan pariksi valitsin Ribbonwood Rieslingin 2020 (Alko 17,98€), joka tulee Uuden-Seelannin Marlboroughin alueelta. Viinin on valmistanut Framinghamin viinitalo, joka tekee viinejä omalla, jopa kokeellisella tyylillään eri rypäle-eriä yhdistellen. Marlborough on alueena tunnetumpi Sauvignon Blanceista kuin Rieslingeistä, mutta tämä Ribbonwood Riesling on hyvä esimerkki alueen potentiaalista tuottaa monisävyisiä viinejä. Marlboroughin alueella päivät ovat aurinkoisia ja lämpimiä, mutta yöt kohtalaisen viileitä. Usein syksyt ovat myös suhteellisen kuivia, jolloin sadonkorjuuta voidaan lykätä pidemmälle ja näin rypäleisiin pääsee kehittymään enemmän sokeria. Framinghamin viinitalo sijaitsee Wairaun laaksossa, jossa maasto on kohtalaisen tasaista ja sen läpi virtaa joki.

Sokerin määrä näkyy korkeana tässäkin viinissä ja sen luokka on Alkossa puolikuiva. Makeus toimii hyvänä vastinparina happojen kanssa ja nämä yhdeassä ruuan rasvaisuuden kanssa muodostavat harmonisen yhdistelmän.

Ribbonwood Riesling ja kantarellipasta

Ribbonwoodin tuoksussa on limen ja omenan raikas tuoksu yhdistettynä kukkaisuuteen ja aavistukseen mineraalista sekä petrolista aromia. Viinillä on vaalea heinän väri.

Maussa tuntuu alussa raikas hedelmäisyys, reippaat hapot taittavat korkeaa sokerimäärää (16g/l) jopa niin hyvin, että viiniä voisi ajatella kuivaksi puolikuivan sijaan. Maun jälkipuolella mineraalisuus nousee voimallisemmin esiin ja jälkimaku on kohtuullisen pitkä.

Kermaisen sienipastan rasvaisuus taittuu hienosti eikä viini jyrää alleen kantarellien hienoja vivahteita, vaikka onkin rieslingiksi makupaletiltaan vahva. Hapot ja viinin raikkaus muodostavat tuhdin pastan kanssa hienon balanssin, joka nostattaa veden kielelle.

Suosittelen tätä viiniä myös sellaisenaan nautittavaksi ja etenkin niille, jotka rakastavat Rieslingiä mutta kaipaavat jotakin pientä uutta makupalettiin.

Arvio: Tooosi hyvä.

Kirjoittanut /
Kategoriat: Reseptit Julkaistu:
17.5.2021

Monikäyttöinen yrttiöljy: resepti ja intoilua kesästä

Kesä saapui hetkessä, ainakin tänne Pirkanmaan leveyksille. En voisi olla enää enempää innoissani kun pääsee vihdoin istuttamaan ja kitkemään pihaa! Ihanaa, ihanaa, ihanaa!

Photo by sebastiaan stam on Unsplash

Minulla on pihassa pieni perennapenkki, jonka perustin vasta viime vuonna. Tänä keväänä pihaan ilmestyi kaksi lavakauluksista tehtyä kasvilavaa, joissa aion kasvattaa salaattia, yrttejä ja muuta pientä syötävää. Samalla saadaan seurata kasvamisen ihmeitä lasten kanssa. Tänä vuonna istutin myös ensimmäistä kertaa daalian juurakoita ruukkuihin. Saa nähdä onko luvassa kukkaloistoa vai mahalasku mutta yrittää pitää, se on selvä. En totisesti ole syntynyt viherpeukalo paikoillaan mutta olen innokas kokeilemaan ja opettelemaan, jopa hakemaan ihan tietoakin ja hyödyntämään kokeneempien puutarhureiden vinkkejä.

Perennapenkin akileijoissa on jo nuput, vaikka eletään vasta toukokuun puoliväliä

Puutahanhoidon lisäksi kesällä tietysti grillataan ahkerasti. Sisällä ei viitsi kauniilla ilmalla viipyä ellei ole ihan pakko, ja koska ruokahuolto onnistuu aika mukavasti grillin äärellä, on ratkaisu ilmeinen. Meidän grillissä kypsentyvät aika tyypillisesti broileri ja liha, kesäkurpitsat ja maissit sekä halloumi. Seuraakseen ne saavat salaattia eikä muita lisukkeita välttämättä edes tarvita. Ainakaan nyt kun kotimaisia uuden sadon perunoita saa vielä hetken odottaa.

Viime viikonloppuna tulin tehneeksi aika onnistuneen yrttiöljyn, joka mielestäni käy kaveriksi yhtä hyvin lihalle, broilerille kuin kasviksillekin. Viimeksi lautasellani oli naudan entrecote, salaattia, marinoitua porkkanaa, buffalomozzarellaa ja paahdettua kesäkurpitsaa. Lisäksi tuoretta patonkia ja tuo yrttiöljy toimi ihan kaikkien mainittujen ruokalajien kanssa.

Monikäyttöinen yrttiöljy

Ainekset:
- Laadukasta oliiviöljyä
- Sitruuna
- 1 valkosipulinkynsi
- suolaa ja pippuria
- puoli kourallista pinjansiemeniä 
(ei pakollinen, voit myös korvata halutessasi pähkinöillä)
- reilusti haluamiasi tuoreita yrttejä, 
käytin itse persiljaa, ruohosipulia ja 
basilikaa, mutta hyvin toimivat myös vaikkapa 
lehtipersilja, tilli ja korianteri

Tarvitset sauvasekoittimen ja mahdollisimman kapean astian, jonne sekoitin vielä mahtuu. 
Revi yrtit sopivan kokoisiksi nipuiksi, käytin itse noin puolet persiljan 
ja ruohosipulin punteista sekä basilikasta parin oksan verran.

Laita yrtit astian pohjalle, lisää raastettua sitruunankuorta,
noin puolikkaan sitruunan kuori riittää hyvin. Lisää vielä kuorittu valkosipulinkynsi, 
pinjansiemenet ja alkuun loraus öljyä. 

Surruta yrtit murskaksi ja ala lisätä pikkuhiljaa lisää öljyä. 
Öljyä saa lisätä reilusti, jotta soosista alkaa tulla juoksevampaa. 
Loppuvaiheessa purista mukaan sitruunan mehua. Jos haluat sitruunaisempaa ja hapokkaampaa, 
lisää enemmän. 

Lisää öljyä kunnes koostumus on sopiva. Esim. keittojen tai salaattien päälle toimii juoksevampi koostumus 
mutta grillattujen lihojen tai kasvisten lisukkeena seos voi 
olla tahnamaisempaa.

Tämä säilyy jääkaapissa useita päiviä.
Yrttiöljy on helppoa, hyvää ja ihanan väristä!

Loppukesän tavoitteena on ammentaa yrttiöljyn ainekset omasta pihasta!

Lopuksi vielä laiskan kokin lounasvinkki:

Lounasvinkki!

Kaupan einestiskin valmis kasvissosekeitto hyppää uudelle levelille
kun lorautat päälle tätä yrttiöljyä!
Kirjoittanut /
Kategoriat: Reseptit, Vegereseptit Julkaistu:
16.3.2021

Chili sin carne pero con Mifu

Chili sin Carne

Ostin kaupasta vahingossa kidneypapuja chilikastikkeessa, vaikka piti ostaa tavallisia. Terveisiä vaan S-ryhmälle, että purkissa voisi olla vaikka chilin kuva niiden papujen kaverina, jotta minäkin olisin hoksannut valita oikean purkin. Huomasin vahingon onneksi kotona jo ostoksia purkaessa ja purkki jäikin odottelemaan kaappiin jotain sopivaa käyttöä.

Olen ennenkin tehnyt chili con carnesta lihatonta versiota, ainakin soijarouheesta. Nyt olin ostanut hätävaraksi kotiin Mifu Bolognesea ja ymmärsin yhdistää chilipavut siihen. Ohessa resepti sopivan helppoon Mifu-chiliin, joka oli omasta mielestäni oikein hyvää. Perheenjäsenten kommentit jätettäköön tässä nyt mainitsematta.

Chili sin carne pero con Mifu

Ainekset:

1 paketti Mifu bolognesea
1 tölkki kidneypapuja chilikastikkeessa
1 sipuli tai vajaa 1/2 pussia valmiita 
pakastesipulikuutioita
2 valkosipulinkynttä
2 sellerinvartta
1 chili tai puolikas jos chili on kovin 
tulinen
1 tölkki tomaattimurskaa
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl tomaattipyrettä
soijakastiketta
agavesiirappia tai tavallista 
tummaa siirappia
juustokuminaa (jeera)
savustettua paprikajauhetta
suolaa 
öljyä paistamiseen

Pilko sipuli, valkosipuli ja selleri pieniksi kuutioiksi. Kuullota miedolla lämmöllä öljyssä paistokasarissa tai pannussa ensin sipuleita ja selleriä muutama minuutti, lisää sitten juustokuminaa ja savustettua paprikajauhetta pari tl kumpaakin ja jatka paistelua miedolla lämmöllä vielä, kunnes sellerit ovat pehmeitä. Ei haittaa jos paistelet pidempään, kunhan et päästä palamaan pohjaan. Lisää tarvittaessa öljyä.

Kaada mukaan tomaattimurska ja reilu 1dl vettä sekä punaviinietikka. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä noin 15 min tai pidempäänkin jos jaksat ja viitsit. Paista tällä välin Mifuun kaunis paistopinta tilkassa öljyä toisella pannulla. Tämä vaihe ei ole pakollinen mutta parantaa mielestäni Mifun koostumusta.

Lisää hautuneeseen kastikkeeseen pavut kastikkeineen, tomaattipyre, pieneksi pilkottu chili, soijakastiketta pari rkl tai maun mukaan sekä siirappia loraus, myös maun mukaan. Lisää lopuksi Mifut joukkoon ja kuumenna.

Tarjoile riisin ja ranskankerman sekä korianterin kanssa.

Korianteri on muuten jännä yrtti. Se jakaa niin kovasti mielipiteitä. Muistan aikanaan saaneeni yliannostuksen korianteria Panamassa, jossa sitä oli erittäin monen ruuan mausteena. Meni pitkään kun välttelin korianteria kunnes olin Thaimaassa syönyt sitä varmasti huomaamattani jo useamman kerran ja ihan ilman kärsimyksiä. Jossain vaiheessa rohkaistuin hankkimaan tuoretta korianteria kotiin ja nyt se onkin jo jääkaapin vakiovieras. Käytän sitä tuoreena tacojen ja tortillojen päällä, thairuokien ja erilaisten wokkien seurana, kevätrullissa eli liki aina kun ruokamatka vie Aasiaan tai eteläisempään Amerikkaan.

Photo by Lindsay Moe on Unsplash

Miten korianteri maistuu sulle? Korianterilla kiitos vai ei kiitos?

Kirjoittanut /