Kuukausittaiset arkistot

maaliskuu 2021

Terveisiä pohjoisesta!

Viikolla 12 vietimme perheporukalla ansaittua lomaa pohjoisessa. Nautimme Levin upeista maisemista, hiihtämisestä, laskettelusta, moottorikelkkailusta, ulkoilusta, hyvästä ruuasta ja juomasta mökillä sekä paljussa lillumisesta.

Levin huipulla

Ennen lomaa olin suunnitellut viinitastingin valitsemalla mukaani pari erityistä pulloa sekä keskenään vertailtavaksi muutaman puhtaan lajikeviinin Italiasta. Vaan kuinka kävikään: tasting itsessään jäi suorittamatta, viinit kuluivat porukalla ruuan ja lautapelien parissa enkä tehnyt kuin pari hassua muistiinpanoa. Tässä tekstissä nostan esiin muutamia havaintoja, mutta en tee sen tarkempia analyysejä tai arvioita, koska en varsinaisesti maistellut viinejä tarkemmalla otteella.

Reissulla maistettiin punaviineistä Villa Valentina Sangiovese Organic 2019, Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico 2018, Armigero Barbera d’Asti Superiore 2019, Marqués de Cáceres Crianza 2017, Cono Sur Organic Cabernet Sauvignon Carmenere Syrah 2019 ja Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso 2018. Erityismaininnan ansaitsevat sekä Villa Valentina Sangiovese että Vigneti del Vulture Pipoli Aglianico. Villa Valentinan hinta-laatusuhde (12,48€) oli mielestäni erinomainen ja voin suositella sitä yleisviiniksi hyvin monipuoliseen käyttöön. Pipoli puolestaan oli kiinnostava uusi tuttavuus, sillä Aglianico ei rypäleenä ole kovin yleinen. Viinin moniulotteiseen makumaailmaan nähden hinta on myös hyvin kohtuullinen (12,98€). Pipoli käy monenlaisille runsaille liharuuille kumppaniksi.

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore oli mielestäni hyvin tyypillinen Valpolicella ja myös varsin hyvä valinta moneen käyttöön. Marqués de Cáceres Crianza ei herättänyt erityisiä vau-elämyksiä vaan jätti jopa toivomisen varaa. Cono Sur Organic sekoitus oli hyvää perustasoa ja voisin maistaa sen kyllä uudelleen ajatuksen kanssa.

Valkoviineistä maistettiin Gisselbrecht Gewurztraminer Tradition 2018. Sen erikoisuus oli mielestäni se, että alkuun tuoksu ei kohdannut maun kanssa. Tuoksun perusteella olisi voinut odottaa sitruksista happoisuutta, mutta maku ei niitä antanut. Kukkainen ja mustaherukkainen aromi toistuu, maku kokonaisuudessaan on pyöreä, makea ja runsas. Jälkimaussa tuntuu kiristävä tuntuma joka jää viipymään. Viini vaatii hetken avautuakseen jotta kaikki aromit pääsevät esiin. Hyvin persoonallinen tuttavuus, ei ihan omien makumieltymyksieni mukainen mutta erilaisten mausteisten ruokien tai grilliherkkujen kanssa voisi mennä uudestaan kokeiluun.

Gisselbrecht Gewurztraminer 2018

Kuohuvaksi herkuksi olin varannut jo aiemmin tilaamani Villa Crespia Miolo Franciacortan. Sen pehmeä tuntu oli juuri niin hyvä kun olin odottanut. Tuoksu on hento, aprikoosi erottuu, myös kukkainen tunnelma sekä yleinen hedelmäisyys. Maussa toistuu aprikoosi, sitä ryhdistävät paahteisuus ja toffee. Mukavan vivahteikas tuttavuus.

Villa Crespia Franciacorta Miolo

Viikon aikana lumi suli silmissä ja kevät alkoi saapua myös pohjoisille leveysasteille. Ei ollutkaan yllätys että kotiin palatessa vaivalla kolatut lumikasat olivat kadonneet. Varastoon kannettiin sukset ja pulkat, tilalle nostettiin polkupyörät ja potkulaudat. Lisääntyvä valo ja auringonpaiste sopii kyllä minulle erinomaisesti ja vaikka hiihtokaudesta luovun haikeudella, siirryn hyvin mielin myös takaisin lenkkipoluille.

Ihanaa alkavaa kevättä siis kaikille! Tässä vielä muutama postikortti Leviltä

Kirjoittanut /
Kategoriat: Reseptit, Vegereseptit Julkaistu:
16.3.2021

Chili sin carne pero con Mifu

Chili sin Carne

Ostin kaupasta vahingossa kidneypapuja chilikastikkeessa, vaikka piti ostaa tavallisia. Terveisiä vaan S-ryhmälle, että purkissa voisi olla vaikka chilin kuva niiden papujen kaverina, jotta minäkin olisin hoksannut valita oikean purkin. Huomasin vahingon onneksi kotona jo ostoksia purkaessa ja purkki jäikin odottelemaan kaappiin jotain sopivaa käyttöä.

Olen ennenkin tehnyt chili con carnesta lihatonta versiota, ainakin soijarouheesta. Nyt olin ostanut hätävaraksi kotiin Mifu Bolognesea ja ymmärsin yhdistää chilipavut siihen. Ohessa resepti sopivan helppoon Mifu-chiliin, joka oli omasta mielestäni oikein hyvää. Perheenjäsenten kommentit jätettäköön tässä nyt mainitsematta.

Chili sin carne pero con Mifu

Ainekset:

1 paketti Mifu bolognesea
1 tölkki kidneypapuja chilikastikkeessa
1 sipuli tai vajaa 1/2 pussia valmiita 
pakastesipulikuutioita
2 valkosipulinkynttä
2 sellerinvartta
1 chili tai puolikas jos chili on kovin 
tulinen
1 tölkki tomaattimurskaa
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl tomaattipyrettä
soijakastiketta
agavesiirappia tai tavallista 
tummaa siirappia
juustokuminaa (jeera)
savustettua paprikajauhetta
suolaa 
öljyä paistamiseen

Pilko sipuli, valkosipuli ja selleri pieniksi kuutioiksi. Kuullota miedolla lämmöllä öljyssä paistokasarissa tai pannussa ensin sipuleita ja selleriä muutama minuutti, lisää sitten juustokuminaa ja savustettua paprikajauhetta pari tl kumpaakin ja jatka paistelua miedolla lämmöllä vielä, kunnes sellerit ovat pehmeitä. Ei haittaa jos paistelet pidempään, kunhan et päästä palamaan pohjaan. Lisää tarvittaessa öljyä.

Kaada mukaan tomaattimurska ja reilu 1dl vettä sekä punaviinietikka. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä noin 15 min tai pidempäänkin jos jaksat ja viitsit. Paista tällä välin Mifuun kaunis paistopinta tilkassa öljyä toisella pannulla. Tämä vaihe ei ole pakollinen mutta parantaa mielestäni Mifun koostumusta.

Lisää hautuneeseen kastikkeeseen pavut kastikkeineen, tomaattipyre, pieneksi pilkottu chili, soijakastiketta pari rkl tai maun mukaan sekä siirappia loraus, myös maun mukaan. Lisää lopuksi Mifut joukkoon ja kuumenna.

Tarjoile riisin ja ranskankerman sekä korianterin kanssa.

Korianteri on muuten jännä yrtti. Se jakaa niin kovasti mielipiteitä. Muistan aikanaan saaneeni yliannostuksen korianteria Panamassa, jossa sitä oli erittäin monen ruuan mausteena. Meni pitkään kun välttelin korianteria kunnes olin Thaimaassa syönyt sitä varmasti huomaamattani jo useamman kerran ja ihan ilman kärsimyksiä. Jossain vaiheessa rohkaistuin hankkimaan tuoretta korianteria kotiin ja nyt se onkin jo jääkaapin vakiovieras. Käytän sitä tuoreena tacojen ja tortillojen päällä, thairuokien ja erilaisten wokkien seurana, kevätrullissa eli liki aina kun ruokamatka vie Aasiaan tai eteläisempään Amerikkaan.

Photo by Lindsay Moe on Unsplash

Miten korianteri maistuu sulle? Korianterilla kiitos vai ei kiitos?

Kirjoittanut /
Kategoriat: Illallinen, Maistelukuvaus, Riesling, Saksan valkoviinit, Valkoviinit Julkaistu:
13.3.2021

Kaufmann Hattenheim Riesling 2018

Wineandbeyond.fi:n ihana Anniina järjesti 12.3.2021 etäviinitastingin Rieslingin syntymäpäivän kunniaksi. Tallenteen voit kurkata Wineandbeyond.fi:n Facebookista. Sieltä kuulet myös Rieslingin syntytarinan.

Tastingissa oli maisteltavana saksalaisia Rieslingejä, mutta koska olin liian myöhään liikkeellä, en juuri noita tastingiin valittuja viinejä saanut käsiini. Anniina oli suositellut myös paria vaihtoehtoa ja nappasin lähimmästä alkoholivalintamyymälästä Kaufmann Hattenheimin, joka oli yksi suosituksista. Muistan aiemminkin pyöritelleeni pulloa käsissäni mutta jättäneeni sen kuitenkin valitsematta. Tällä kertaa tuo punapukuinen ystävä pääsi kuitenkin mukaani.

Kaufmann Hattenheim Riesling 2018

Jostain syystä viime aikoina lasiin on päätynyt usein juuri Riesling, kun valkoista on tullut valittua. Kyse on enemmän sattumasta kuin varsinaisesta fanituksesta vaikka onhan Riesling varsin suosittu viinityyppi Suomessa ja istuu etenkin kesäisiin maisemiin erinomaisesti.

En ihan malttanut tastingin alkuun vaan korkkasin punapukuisen ystävän jo päivällisellä. Olin nimittäin saanut käsiini kampasimpukoita, joista päädyin taikomaan lautaselle varsinaista pikaruokaa. Keitin tuorepastan ja sen kaveriksi kampasimpukoille nopeasti pinnat pannulla ja lopuksi pannulle pikkuisen voita, loraus punaista ystävää, loraus kermaa, hiukan timjamia ja raastettua sitruunan kuorta. Hetken keittely, mukaan suola ja pippuri ja koko komeus lautaselle reilussa vartissa. Nappasin vielä hiukan tuoretta basilikaa joka muuten sopi tähän yhdistelmään erittäin hyvin mukaan.

Kampasimpukoita ja pastaa

Kaufmann Hattenheim on kotoisin Rheingausta, kuten niin moni Riesling. Viini on luomutuotantoa ja tuottajalla on Saksan VDP-laatuluokitus.

Viinin tuoksussa erottuu ensin omena, jopa makeahko lajike. Tuoksussa myös kevyt aprikoosi ja vivahde aloe veraa sekä sitruksisuutta. Suutuntuma on pehmeä eikä lainkaan niin happoinen kuin Rieslingillä yleensä, vaikka viini on kuiva. Maku toistaa omenan ja aprikoosin aromeja. Havaittavissa myös hentoinen hunaja sekä kukkaisia vivahteita. Jälkimaku tuottaa happoisaa tuntua, joka ilmenee pitkällä viiveellä.

Kokonaisuutena viini on kiinnostava ja sanoisin että pirteä poikkeus tyypillisten Rieslingejen joukossa. Tällä voisi yllättää positiivisesti vannoutuneen Riesling-fanin.

Arvio: Ostaisin toistekin

Viinin tiedot Kaufmann Hattenheim Riesling Trocken – Winestate

Kirjoittanut /

Abadal Franc 2017

Espanjasta pitkästä aikaa terve!

Abadal Franc on kotoisin Katalonian keskiosasta, pieneltä Pla de Bagesin tuotantoalueelta. Valmistuksessa on käytetty Cabernet Francia, Tempranilloa ja hiukan paikallista Sumoll-rypälettä.

Abadal Franc 2017

Viinin väri on melko syvä punainen, mutta ikäänsä nähden vaalea. Tuoksussa on hilloinen tunnelma, mukana on vaniljaa ja itämaisia mausteita. Maun alkutuntuma on vaisu mutta kevyet tanniinit tuovat mukanaan viiveellä ilmenevän tuntuman kielen päässä. Viisaammat saattaisivat sanoa, että jälkimaku on pitkä. Ehkäpä.

Maku jää hiukan latteaksi tuoksun tuoman oletuksen perusteella eikä mielestäni lunasta kaikkia tuoksun antamia lupauksia. Maussa toistuu tuoksun hilloisuus, mukana on puun aromeja ja kevyttä savuisuutta. Vasta jälkimaku tuo mausteisuuden mukaan ja myös pelastaa viinin tylsyydeltä.

Arvio: Hyvää keskikastia

Viinin tiedot Abadal Franc (arvidnordquist.fi)

Kirjoittanut /
Kategoriat: Maistelukuvaus, Portugalin punaviinit, Punaviinit Julkaistu:
5.3.2021

Symington Altano Organic 2019

Koska Portugali on juuri nyt ajankohtainen viinimaa ja ainakin Alkossa kovasti esillä, on sopiva hetki valita taas uusi portugalilainen viini maistettavaksi.

Tutustuttavana oli Symington Altano, luomupunaviini suuren tuottajan valikoimasta melko edulliseen hintaan. (14,98€ Alko vakiovalikoima)

Tämä viini on kotoisin Douron alueelta ja on sekoitus useita alueella viljeltyjä lajikkeita (mm. Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinta Roriz). Sen kypsytykseen on käytetty ranskalaisia tammitynnyreitä ja viinin maussa onkin havaittavissa mausteisia sävyjä juuri tästä syystä.

Nuoreen ikäänsä nähden viinin väri on intensiivinen ja aika tumma. Tuoksussa tunnistan alkuun hapankirsikkaa, multaa, hentoa orvokkia. Maussa kypsä kirsikkaisuus nousee esiin seuranaan karpalo, happamuus heijastuu sivuviitteenä. Mausteisuus tuntuu, erotan tillin ja pippuria.

Kokonaisuus on tasapainoinen, kun alun vahva marjaisuus taittuu loppua kohden mausteisen lämmittäväksi tuntumaksi. Tanniinit ovat kevyehköt mutta riittävät kannattelemaan ryhdikkyyttä. Happamuus näyttelee hiukan liian suurta roolia omaan makuuni mutta kokonaisvaikutelma nostaa pisteitä. Erityismaininnan ansaitsee mielestäni visuaalisesti erittäin tyylikäs etiketti.

Arvio: Hyvää keskikastia

Viinin tiedot interbrands.fi

Kirjoittanut /